Miten mobiilisovellus kehitetään? Esittelyssä 3 eri tapaa

Päivä päivältä internetiä käytetään yhä enemmän ja enemmän mobiilissa. Joissakin maissa tietokoneiden käyttö on jo jäänyt sille kakkoseksi. Koska tämä trendi on tullut jäädäkseen, on noussut kasvava tarve tehdä nettisivuista sekä niiden palveluista responsiivisia eli sellaisia että ne toimivat hyvin riippumatta siitä käytetäänkö sivustoa mobiilissa vai muulla päätelaitteella. Responsiivisuutta voidaan pitää nykyään jo yhtenä tärkeimmistä aspekteista. Riittääkö tämä kuitenkaan täydellisen asiakaskokemuksen takaamiseen? Monesti pelkästään responsiivinen ulkoasu ei riitä saavuttamaan täyttä vaivattomuutta, vaan tarvitaan myös muita tehokeinoja.

Järkevin vaihtoehto tähän on mobiiliapplikaation kehittäminen. Varsinkin jos palvelua käytetään usein lennosta. Voi olla harkittua myös suunnitella sovellus vain rajatulla määrälle ominaisuuksia, jolloin sovellus sisältää vain tietyt aspektit ja se tehdään palvelemaan vain tiettyjä hätätilanteita, jolloin käyttäjä on syystä tai toisesta pois isomman näytön ääreltä.

Mobiiliapplikaation kehittämisen on ajateltu olevan vaikeaa ja käyvän kovasti kukkaron päälle, varsinkin koska sovellusalustoja on useampia ja sama homma pitäisi optimoida erikseen jokaiselle näistä. Onneksi nykyään tilanne on helpottumassa, ja on olemassa useita eri vaihtoehtoja applikaation luomiselle. Tässä lyhyt esittely kolmesta.

1. Natiivisovellus

Natiivisovelluksella tarkoitetaan sellaista sovellusta, joka optimoidaan kaikille laitealustoille. Eri alustat eivät ole yhteensopivaa sorttia, vaan niihin sopivien sovellusten luomiseksi on käytettävä eri ohjelmointikieliä ja koodausmenetelmiä ja kehitystyökaluja. Kannattavaa olisi myös lukaista sovellusten kehitykseen liittyvät säädökset ja ehdot ennen kuin sitoutuu luomaan sovellusta. Sovellus tarkastetaan tarjoajan toimesta ennen sen julkaisemista.

Tällaisen sovellustyypin tekeminen on yhä hintavaa ja aikaa vievää. Siksi ennen tällaiseen projektiin lähtemistä kannattaa tarkkaan harkita, onko sille oikeasti tarvetta. Hyötyjäkin tällaisesta sovellustyypistä löytyy: se tulee päätymään sovelluskauppoihin, mistä asiakkaat löytävät sen luokse helposti ja saavat asennettua sen. Sovelluksesta voi myös ottaa maksun tai sen sisällä voidaan vapaasti myydä sisältöä vailla maksurajaa. Suorituskyky tällaisissa peleissä on hyvä, mikä on hyvä varsinkin jos sovellus sisältää paljon visuaalista grafiikkaa. Natiivisovellus myös tarjoaa helpon väylän kaikkiin puhelimen tietoihin, kuten sijaintiin, yhteystietoihin ja puheluihin.

2. HTML5-sovellus

Mobiilit nettiselaimet ovat älypuhelinten huippusuosiosta johtuen kehittyneet räjähdysmäisellä tahdilla ja ottaneet reippaasti kiinni pöytäkoneiden internetselaimet. Tästä johtuen modernit websovellukset pystyy suhteellisen helposti optimoimaan mobiilillekin. Lyhyesti: sama websovellus toimisi minkä tahansa alustan laitteella. Tämä tarkoittaa automaattisesti suuria säästöjä. Tällöin mitkään säännöt eivät rajoita prosessia.

Tällaisten sovellusten kehityksessä ovat työkaluna samat tekniikat, joilla verkkosivutkin on rakennettu, mikä moninkertaistaa tekniikan osaajat ja helpottaa sellaisen löytämistä roimasti. Websovellusten tekoon tehdyt työkalut ovat nykyisin niin kehittyneet, että ihan kuka tahansa ei pysty luomaan modernia sovellusta perusosaamisella nettisivuista.

Websovelluksen huonoksi puoleksi voisi listata muun muassa sen, että näillä sovelluksilla et pääse käsiksi kaikkiin laitteen toimintoihin niin kuin natiivilla sovelluksella. Toisaalta osa näistä ominaisuuksista on edelleen käytettävissä, joskin vähän monimutkaisemmin keinoin.

3. Hybridisovellus

Hybridillä tarkoitetaan kahden yllä mainitun tekniikan piirteitä sisältävän sovelluksen luomista. Se on siis 2. kategorian tekniikoin nikkaroitu sovellus, joka laitteisiin asennetaan erillisenä sovelluksena. Tuolloin asennettuna sovellus näkyy webview-tilassa eli näyttää verkkosivulta täyden ruudun tilassa ilman selaimen normaaleja toimintoja. Hyvänä puolena tällainen sovellus voi hyödyntää kaikkia samoja toimintoja kuin natiivi sovelluskin. Tiivistetysti tällainen sovellus siis hyödyntää kahden yllä mainitun parhaita puolia ja yhdistää ne yhteen tekniikkaan. Tämä ei ole mikään tuore keksintö, vaan tämän tyyppisiä sovelluksia on ollut tarjolla jo vuosia. Vasta viime aikoina näiden työkalujen kehittyminen on tehnyt niistä verrannollisen hybridisovelluksiin.